Kategoriat
ecommerce

Verkkokaupan hinnoittelu ja kate

Verkkokaupan perustaminen on helppoa ja perustamiskustannukset pienet. Tarvitaan vain idea ja sivusto jonka saa hankittua avaimet käteen periaatteella, jos ei sitten kokeile luoda sitä itse. Ja tietenkin tarvitaan jotakin myytävää, oli se sitten itse tehtyä tai muualta hankittua.

Moni myy pieniä määriä itse tehtyjä vaatteita ja asusteita myös suoraan esimerkiksi Facebookin tai muiden alustojen kautta jopa ilman omaa verkkokauppaa.

Joka tapauksessa jos tavoitteena on tehdä toiminnalla voittoa, on syytä perehtyä hieman myös lukuihin ja laskelmiin.

Yksi tärkeimpiä on kate, eli kuinka paljon myydystä vaatteesta jää itselle käteen, kun ostohinta/valmistuskustannukset on vähennetty. Valmistuskustannuksiin kuuluvat materiaalit sekä oma työ (vaikkakin moni sivutoiminen ei omalle työlle juuri tuntihintaa laske). Katteella maksetaan sitten kiinteät kulut ja voitto eli oma palkka.

Ehdottoman tärkeää on myös laskea pakkaus- ja lähetyskulut, jotka on veloitettava joko erikseen tai ”ilmaisena” lähetyksenä myyntihinnassa.

Kate on hyvä selvittää sekä euromääräisenä että kateprosenttina. Voit hahmotella katteen kokoa ja myyntihintaa katelaskurin avulla. Vaatekaupassa tyypillinen kateprosentti normaalihinnassa voi olla esimerkiksi 55%-60%.

Se voi tuntua suurelta mutta käytännön toteunut prosentti on aina tätä alempi. Palautukset, myymättömät tuotteet, alennukset jne on huomioitava ja lähtöhinta verkkokaupassa asetettava mieluummin hiukan yläkanttiin.

Lisäksi toiminnan laajentuessa yritysmuotoiseksi on mietittävä arvonlisäveron osuutta, joka kasvattaa myyntihintaa huomattavasti. Esimerkiksi jotta verottomalta ostohinnaltaan 10€ tuotteelle saa 50%, katteen on verollisen (alv. 24%) myyntihinnan oltava peräti 24,80€.

Hintaa on kuitenkin katsottava myös toisesta suunnasta eli asiakkaan silmin. Tunnettua on että 19,90€ voi olla myyvempi kuin vaikkapa 20,20€, joskus taas ”tasaraha” on helppo markkinoida. Kateprosenttia ei siis välttämättä voi noudattaa orjallisesti.

Useampia tuotteita myyvät seuraavatkin usein keskikatetta: toiset tavarat ovat matalakatteisia sisäänheittotuotteita, toisista sitten veloitetaan preemiota. Kuten varmasti olet verkkokaupoissa huomannut, tuotteen ostajalle pyritään aina lisämyymään. Kasvattamalla keskiostosta, vähennät myös lähetyskulujen osuutta ja näin kateprosentti paranee.

Verkkokaupan hinnoittelussa on seurattava kilpailua tarkasti, mutta usein hintakilpailu johtaa vain kannattamattomaan toimintaan. Muodin parissa voi olla parempi keskittyä laatuun ja erinomaiseen palvelukokemukseen kuin kisailla globaaleja verkon jättiläisiä vastaan hinnassa.

Kategoriat
ecommerce

Verkkokaupan maksutavat

Verkkokaupan kasvaessa kasvaa myös maksupalveluiden tarjonta. Pankkipalveluiden vapautuminen kilpailulle hyödyttää verkkokauppiasta alempien kulujen muodossa, ja toki myös asiakasta jolla on yhä enemmän valinnanvaraa.

Kauppias luonnollisesti vertailee kustannuksia sekä käyttöönoton ja hallinnoinin helppoutta. Ykköskriteeri on kuitenkin potentiaalisten asiakkaiden mieltymykset. Tavara jää sivuston ostoskoriin jos sopivaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla.

Suomessa suosituin maksutapa tänä päivänä on verkkopankkimaksu. Etenkin pienet kertaostot useimmiten kuitataan pankkitunnuksilla. Tietyissä tilauksissa kuitenkin myös luottokorttia ja erilaisia laskutusmahdollisuuksia toivotaan.

Luottokorttien eli käytännössä Visan ja Mastercardin ehdoton etu on kansainvälisyys, ja moni asiakas myös luottaa niiden tuomaan lisäturvaan esimerkiksi matkoja ostettaessa.

Nettikasinot ja pelisivustot edelläkävijöitä

nettikasinon maksutavat
Esimerkki maksutavoista Rizk.com nettikasinolta

Yksi esimerkki monipuolisuudesta ja myös uusista innovaatioista verkkomaksamisessa on rahapelisektori. Monet nettikasinot ja vedonlyöntisivustot toimivat useilla markkinoilla, ja lisähaastetta luo regulaatio joka saattaa eri maissa rajoittaa maksutapojen käyttöä.

Useilla isommilla kasinosivustoilla maksutapoja onkin pitkä lista. Tilisiirtojen ja luottokorttien ohella sektorilla suositaan myös nettilompakkoja, etenkin turvallisuuden vuoksi. (Nettilompakossa esimerkiksi maksimisummaa on helppo rajoittaa siirtämällä sinne vain sen verran saldoa kuin aikoo käyttää.)

Lisäksi mobiilikasinoiden suosio on noussut ja sitä myötä mobiililla halutaan myös maksaa pelaaminen. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa Siru sekä Zimpler.

Tähän päälle voidaan vielä lisätä eksoottisemmat maksutavat kuten virtuaalivaluutat.

Toisaalta yhä isompi osa kasinoista on kulkenut maksutapojen monipuolistumista vastavirtaan. Etenkin uusista nettikasinoista yhä useampi tarjoaa vain yhtä vaihtoehtoa: Verkkopankkimaksua jonka välittää Trustly (Tai jokin sen kilpailijoista kuten Euteller tai Brite.)

Rahapelisektori eroaa hieman muusta verkkokaupasta siinä että asikas on myös tunnistettava. Sen vuoksi verkkopankkimaksuun liittyvä henkilötietojen välittyminen mahdollistaa nopean pelaamisen ilman erillistä prosessiä.

Tämä ”Talleta ja pelaa”-systeemi on kuitenkin osoitus siitä että aina enemmän vaihtoehtoja ei ole palvelukokonaisuuden kannalta automaattisesti parasta. Tärkeämpää on tuntea omien asiakkaiden tarpeet myös maksutapojen suhteen.

Suomalaisten suosimat maksutavat

Maksutavat siis kehittyvät jatkuvasti, joten tässä täytyy olla valmis mukautumaan. Vuoden 2018 tehdyissä kahdessa verkkomaksamisen tutkimuksessa suomalaisista suurin ryhmä (30%) maksaa ostoksensa pääsääntöisesti maksukortilla, verkkopankkimaksun (27%) ollessa lähituntumassa. Laskun osuus on silti yhä neljännes.

Kysyttäessä mieluisinta maksutapaa verkkopankki oli kuitenkin selkeä ykkönen 39% osuudella. Näppituntuma on että varsinkin kotimaisessa verkkokaupassa tämä tulee vielä kasvamaan.

Kategoriat
ecommerce

Verkkokaupan myynnin kehitys

Verkkokauppa on jatkanut voittokulkuaan varsinkin vaatteissa jo vuosikausia. Online ostosten osuus myynnistä otti nyt vielä ison hyppäyksen kevään poikkeusoloista johtuen.

Myynnin rahallisen arvon kehityksestä on tosin ristiriitaisiakin tilastoja. Selvää on jo että esimerkiksi ruokaostoksissa kasvu on ollut huikeaa, ja olisi varmasti suurempaakin ilman toimitusten pullonkauloja. Alalla myös ennakoidaan että ainakin osa kasvusta jää pysyväksi kun ihmiset tottuvat palvelun kätevyyteen.

Voittajien joukossa ovat myös palvelut jotka ovat tuoneet viihdettä kasvaneeseen, kotona vietettyyn vapaa-aikaan. Ihmiset ovat viettäneet aikaa netflixin ja nettipelien parissa. Rahapelit ovat pyörineet jopa turhan vauhdikkaasti.

Muodin puolella alustavat myyntilastot ovat vaihtelevampia, tuoteryhmäkohtaisesti. Menekki on romahtanut esimerkiksi uima-asuissa, luonnollisesti matkailun pysähdyttyä.

Kivijalkakauppojen tilanne muodissa on kuitenkin melko lohduton. Ylen uutinen kertoo, Muoti ja urheilukauppa ry:n tietoihin perustuen, koronan leikanneen myynnistä jopa puolet pois.

Marketeissa vaatemyynti on laskenut tämän mukaan 40 prosenttia. Näissä kuitenkin vielä asioidaan päivittäistavaroita hakemassa. Sen sijaan muotiketjuissa pudotusta on 66 prosenttia, siis kaksi kolmasosaa. Verkkokauppa on saman tilaston mukaan tuplaantunut, mutta se toki jakaantuu hieman eri toimijoille.

Tilanne varmasti tasoittuu kesän ja syksyn myötä, tosin yleinen taloustilanne painaa epäilemättä myyntejä myös muodin puolella.

Suomalainen verkkokauppa on kuitenkin osoittanut myös vahvuutensa viime vuosina. 60 prosentissa Suomessa tehdyistä verkko-ostoksista lähetys tulee kotimaasta. Digitaalisesti myyvien vähittäiskauppojen osuus on kasvanut Suomessa eniten Euroopassa.

Muodissa osuu ei ole näin iso. Suurin vaatteiden verkkokauppa Suomessa on saksalainen Zalando. Kansainvälistymisessä onkin suomalaisilla online kauppiaille edelleen haastetta.